Kissojen ja koirien loishäätö

Keväällä on taas ajankohtaista miettiä lemmikkien loishäätöä. Nykyään on tavoitteena pyrkiä välttämään tarpeettomia loislääkityksiä. Suositeltavinta olisi säännöllisesti vuosittain tutkituttaa eläinlääkärillä lemmikin ulostenäyte.

KOIRAN LOISET

Tavallisimmat Suomessa esiintyvät madot koiralla ovat sukkulamato ja hakamato. Sisäloisia voi epäillä, jos koira laihtuu, ripuloi, oksentelee, on huonovointinen, yskii, turkki huonontuu tai pennuilla vatsa turpoaa. Monet kuitenkin madottavat koiransa keväin ja syksyin. Näyttelykoirat on syytä madottaa ennen näyttelyitä ja metsästyskoirat ennen metsästyskauden alkua, sen aikana ja sen jälkeen.

Tiineet nartut on syytä tiineysaikana madottaa ja pennut useampaan kertaan 2 viikon iästä eteenpäin 2 viikon välein kymmenviikkoiseksi. Jos emä on kerrankin elämässään saanut suolinkaistartunnan, riittää emän elimistön kudoksissa lepovaiheessa tiineyden aikana aktivoituvia suolinkaisen toukkia niin paljon, että narttu voi tartuttaa kaikki tulevat pentunsa.

Canex - sukkulamadon häätöön; tahna, sopii hyvin koiranpennuille.

Flubenol, Axilur , Drontal - hakamadon ja sukkulamadon häätöön.

Dronbits - suolinkainen, heisimato. ekinokokki.  Hyvänmakuinen purutabletti.

Drontal comp forte, Veloxa - myös ekinokokin häätöön, varsinkin metsässä oleilevan ja metsästyskoiran madotukseen. Hyvänmakuisia purutabletteja.

Eläinlääkkeitä sisäloisten häätöön

Ulkoloisista jokaisella koiralla on sikaripunkkeja. Ne ovat pieniä hämähäkkieläimiä, jotka asustavat ihon karvatupen sisällä ja siirtyvät emältä pennuille ensimmäisinä elinpäivinä. Yleensä ne eivät aiheuta ongelmia terveelle koiralle, mutta vastustuskyvyn alentuessa saattavat tehdä iho-oireita, kuten kutinaa ja punoitusta. Tämä ei vaadi hoitoa, mutta oireiden äityessä pahaksi on syytä olla yhteydessä eläinlääkäriin.

Ulkoloisista kiusallisia ovat täit, jotka tarttuvat helposti toisiin koiriin ja aiheuttavat kutinaa ja hilseilyä. Harvinaisia meillä ovat väive- ja kirpputartunnat; niitä on havaittu lähinnä tuontikoirilla.

Punkki sen sijaan tarttuu turkkiin helposti luonnossa ulkoillessa. Niitä tapaa varmimmin kaulan, pään ja rinnan alueella. Punkin puremaa ei huomaa, koska se tarttuessaan erittää puudutetta. Se myös saattaa tartuttaa syljen mukana viruksia ja bakteereita, jotka aiheuttavat myös koiralle borrelioosia tai anaplasmoosia. Punkki voi siirtyä myös koirasta ihmiseen. Punkki on syytä irrottaa heti kun sen huomaa. Irrottaminen tehdään mieluiten punkkipihdeillä tai -raudalla, jotta punkin saa kokonaisena irti.

Punkkipihdit, punkkiraudat, punkkilassot

Nenäpunkki on pienenpieni hämähäkkieläin, joka elää syvällä koiran nenäontelossa. Oireena tartunnasta ovat niiskutus, kirkas vuoto sieraimista, kutina ja ongelmat hajuaistissa. Nenäpunkin häätämiseen tarvitaan eläinlääkärin määräämä lääke.

Korvapunkki on korvakäytävässä asustava eläin, jonka erite muistuttaa kahvinporoja. Korva pitää puhdistaa hyvin, jos sellaista havaitsee ja ensiapuna voi käyttää hydrokortisoniliuosta rauhoittamaan korvaa. Varsinaiset lääkkeet tulehtuneeseen korvaan ovat reseptinvaraisia.

Effipro - kirput ja punkit

Bayvantic- punkit, kirput, väiveet, hyttyset, hietasääkset, pistokärpäset (Bayvantic on erittäin myrkyllinen kissalle)

Scalibor - punkit, kirput, täit

Seresto - kirput, väiveet, punkit

Fyperix - kirput, väiveet, punkit

Lääkkeet koiran ulkoloishäätöön

 

 

KISSAN LOISET


Sisäkissalle riittää madotus kerran vuodessa, mikäli oireita ei ole. Ulkona viihtyvä, saalistava kissa voi tarvita matokuurin jopa kerran kuukaudessa.

Tavallisimmat madot kissalla ovat suolinkainen ja heisimato. Suolinkainen on pitkä, ohut, lankamainen mato, joka elää ohutsuolessa ja munii suoleen. Se vaeltaa eri kudoksiin ja koteloituu sinne. Tiineyden aikana se aktivoituu ja tartuttaa tulevat pennut. Emä ja pennut on syytä madottaa aina 2 viikon iästä 2 viikon välein 10 viikon ikään.

Heisimato on jyvämäinen, jaokkeinen, litteä. Matoja tai niiden osia voi nähdä ulosteissa, oksennuksessa tai peräpäästä peräaukon suulla.

Oireita tartunnasta ovat huono ruokahalu, laihtuminen, oksentelu, vatsan turvotus, yskä tai karvan lähtö.

Dronspot- suolinkaiset, heisimadot; kertavaleluliuos paikallisesti kissan niskaan.

Mirrix - suolinkaiset

Flubenol- suolinkaiset, hakamadot, heisimadot

Lääkkeet kissan sisäloishäätöön

Korvapunkki on kissojen yleisin ulkoloinen. Se elää korvakäytävän pinnalla ja syö pinnan kuollutta kudosta, minkä johdosta korvakäytävä ärtyy ja tulehtuu. Korvapunkin tunnistaa kahvinporomaisesta eritteestä korvassa. Ensiapu korvapunkkitartuntaan on korvan huolellinen puhdistus: Tiputetaan korvakäytävä täyteen puhdistusliuosta, hierotaan korvan tyvestä, annetaan kissan ravistella ja puhdistetaan pumpulilla.

Korvapunkki tarttuu helposti eläimeltä toiselle, myös koiraan kissasta. Koiran korva puhdistetaan samalla tavalla.

Korvapunkin häätöön on hankittava eläinlääkäriltä reseptilääke, mutta ensiapuna ja lievään tulehdukseen voi käyttää hydrokortisoniliuosta. Se rauhoittaa tulehdusta ja kutinaa.

Korvan puhdistukseen:

Virbac Epi-otic

AniVox

CerumAural korvahuuhde

Eläimen korvan puhdistus

Sikaripunkki on myös kissalla yleinen ja tarttuu emältä pennuille. Sikaripunkki ei yleensä aiheuta oireita hyväkuntoisella kissalla, mutta saattaa aktivoitua huonokuntoisella. Tartunnan seurauksena karvat irtoavat ja iho kutiaa ja saattaa tulehtua. Eläinlääkäriä on tällöin hyvä konsultoida.

Kissa voi saada myös lintu-, siili- tai oravakirpputartunnan. Jos kirppuja on runsaasti, ne saattavat aiheuttaa anemian, koska imevät kissasta verta.

Punkki tarttuu kissaan pitkästä ruohikosta ja tartunnan voi saada aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Punkki voi tartuttaa borrelioosia ja anaplasmoosia.

Borrelioosin ja anaplasmoosin oireina ovat huonontunut yleiskunto, kuume, ontuminen, suolistovaivat ja/tai aristavat ja jäykät nivelet. Taudit vaativat antibioottikuurin.

Ulkoloisten häätöön ja estoon:

Effipro

Fyperix

Exproline

Frontline comp

Punkkikarkotteita kannattaa käyttää, jos lemmikki oleskelee paljon luonnossa. Punkit aktivoituvat heti, kun yöpakkaset keväällä ovat ohi. Ne viihtyvät lehtometsissä, mutta myös varjoisissa havumetsissä. Saaristoalueilla, rannikolla ja järviseuduilla on paikoin runsaasti punkkeja. Punkit liikkuvat myöhäiseen syksyyn asti. Vasta kunnon yöpakkaset saavat ne talvehtimaan ja horrostamaan.

8.4.2021
Farmaseutti Hanna